Hanketuottaminen on paljon enemmän kuin vain tuottamista

Hanketuottaja Juhana Salminen seisoo Metropolian Arabian kampuksen työhuoneiden edessä, missä myös hänen oma työpisteensä sijaitsee.

Yhä useampia kulttuurituottajia tekee töitä hanketyön parissa. Yksi heistä on helsinkiläinen kulttuurituotannon opiskelija Juhana Salminen, 29, joka työskentelee tuottajana Osuma-hankkeessa. Mutta mitä on hanketuottaminen?

Näin kulttuurituotannon fuksina hankkeet ja hanketuottajan rooli ovat hyvin hämärän peitossa, joten lähdetään selvittämään. Tutkimusmatkalle mukaan vie kulttuurituotannon ensimmäisen vuoden opiskelija Anni Huomolin.

Olen kerennyt tutustumaan lyhyesti Juhanaan juuri alkaneiden opintojeni aikana, mutta nyt ensimmäistä kertaa juttelemme kahden kesken. Jää rikkoutuu, kun puhumme alkuun hetken yhteisestä viulu-harrastuksesta ja sen vaikeudesta. Mutta nyt aika vakavoitua ja perehtyä Juhanan työnkuvaan.

Hanketuottamiseen hän sai alkukosketuksen opintojensa kolmannen vuoden Hanketoiminta kulttuurialalla 5op -syventävällä kurssilla. Kurssilla Salminen pääsi tutustumaan EU-hanketoimintaan. Opintojakson aikana hän selätti hankejargonian ja pääsi sisään mitä hanketuottaminen oikeasti on. Opetuksen piti Osuman projektipäällikkö ja kulttuurituotannon yliopettaja Katri Halonen. Metropolia Ammattikorkeakoulu tekee vahvasti yhteistyötä lukuisien hankkeiden kanssa ja useat Metropolian opettajat ovat mukana myös hanketoiminnassa.

“Virkamiestekstin takana on oikeasti työpaikkoja, rahaa ja osaamista. Tuntuu aina, kun joku sanoo hanke, että “mitä ihmettä, en minä, hyi jotain politiikkahommia.” Niin ei se ihan sitäkään ole.” Salminen naurahtaa ja nyökyttelen ymmärtävästi, sillä aihe kuulostaa minusta vaikealta.

Osuma toimii kattojärjestönä muille hankkeille

Osuma-hanke koordinoi ja kehittää muiden hankkeiden toimintaa. Teema kaikissa hankkeissa on osallistamalla osaamista, joissa keskitytään nuorten osallistamiseen ja hyvinvointiin. Hankkeet ovat jaettu neljään eri kategoriaan: liikunta, kulttuuri, opintojen keskeyttämisen ehkäiseminen ja työelämään siirtyminen.

“Olen paljon yhteyksissä hankkeisiin ja kyselen miten menee. Meillä on myös paljon erilaisia tapaamisia ja työpajoja hankkeille. Jos jollakin hankkeella on jokin ongelma, me yhdessä porukalla mietimme mitä voisimme tehdä.”

Osumaa Salminen kutsuu sattuvasti “hankkeiden isoveljeksi”, jonka tehtävä on auttaa muita hankkeita eteenpäin. Itsellenikin alkaa samalla avautua samalla kuva, mitä Osuma oikeastaan tekee, vaikka heidän nettisivuihin olenkin jo tutustunut.

Mukaan projektiin Salminen lähti alkuvuonna 2020. Hanke on saanut alkunsa vuonna 2016 ja se pyörii tämän vuoden loppuun EU-rahoituskausien mukaisesti. Hankkeen loppuvaiheen työ on lisääntyvissä määrin raportteja ja koostamista, mitä Osuman koordinoivat hankkeet ovat saaneet aikaan. Tavoite on saada hankkeiden aikaansaannokset elämään, jotta niistä olisi hyötyä tulevaisuudessakin esimerkiksi uusissa projekteissa.

Muutakin kuin vain tuottaja

Mitä sitten Juhana oikeastaan tekee? Hänen työnimike Osuma-hankkeessa on tuottaja, mutta Juhana, heti kysyessäni hänen työstään, toteaa kokee olevansa enemmänkin koordinaattori. 

“Tuottaja yleensä heti yhdistetään, että hän tekee tuotantoja.”

Työssään Salminen kuitenkin myöntää hoitavansa myös tuotannon tehtäviä kuten kilpailutusta ja suunnittelua. Vallitseva korona-tilanne on erityisesti muuttanut hänen työnkuvaansa entisestään monipuolisemmaksi.

“Koronan aikana olen keskittynyt enemmän julkaisuihin ja sisällöntuotantoon.”

Salminen on päivittäin muiden hankkeiden kanssa tekemisissä ja seuraa heidän sosiaalista mediaa ja julkaisuja. Sisällöntuotantoa hän pääsee tekemään mm. uutiskirjeiden muodossa, jonka hän kertoo olevan hyvin suosittu. Uutiskirjeiden keskeinen sisältö ovat Osuman alla olevat hankkeet. Jos esimerkiksi jokin hanke julkaisee oppaan tai lehden, jakaa Osuma-hanke näitä uutiskirjeen lisäksi omissa medioissaan ja somessaan eteenpäin. 

Tuottajan rooli on laaja, mutta tiivistettynä Salminen sanoo työnkuvansa olevan avustamista, viestintää ja tuottamista.

Haastattelun jälkeen kävimme tutustumassa Salmisen työpisteeseen, joka on usean tietokoneen näytön täyttämä. Salminen näytti samalla minulle muutamia aikaisemmin tehtyjä julkaisuja, joita löytyi pöydän luota.

Hyppy tuntemattomalle työkentälle

“Kun lähdin tähän mukaan, en ollut mukavuusalueellani. Lähdin koordinoimaan sisältöä, jota en oikeastaan edes tuntenut.” Salminen kertoo, kun kysyn miltä työ on tuntunut.

Aikaisemmin Salminen kertoo tehneensä paljon töitä tapahtuma- ja musiikkipainotteisella kulttuurikentällä. Useat Osuman alla olevat hankkeet toimivat nuorten parissa, mihin hän ei kokenut suurta kosketusta etukäteen.

Myös työyhteisö tuntuu erilaiselta kuin ennen. Monet hankkeen työntekijät ovat oman alansa asiantuntijoita, esimerkiksi opettajia. Tätä Salminen pitää kuitenkin vain plussana ja hän on oppinut paljon kollegoiltaan. 

“Rohkeasti kohti uusia haasteita!” Salminen kehottaa kaikkia kulttuurituottajia.

Työ kuulostaa korvaani hyvin erilaiselta, mitä olen tottunut kulttuurituotannon parissa. Juhana kuitenkin lohduttaa ja toteaa, että tuottajan taidoista on moneksi.

“Tuottajan perustaitoja ovat organisointi, projektinhallinta, viestintä ja some. Hankkeetkin ovat tietyllä tavalla pieniä tapahtumia, joissa on alku- ja loppukohta.” hän toteaa ja jatkaa: “Mutta tärkeintä on luottaa itseensä. Mitä enemmän tekee erilaisia töitä, sitä helpompaa on omaksua uusi työnkuva eikä ajattele enää, en ole tehnyt tätä, en osaa. Kynnys madaltuu kokeilla uutta.”

Miksi sitten lähteä juuri hanketuottajan töihin? Ensimmäisenä Salminen nostaa esiin vakaan työpaikan mahdollisuuden varsinkin tämän hetkisen korona-kriisin keskellä. 

“Jos haluaa vakaata duunia kuukausipalkalla selkeille ajanjaksoille, silloin hanketyö on hyvä vaihtoehto. Monet työskentelevät hanketyössä supistetuilla työajalla, esimerkiksi 70% viikkotyöajasta, joten aikaa jää myös muulle.”

Hankkeita on paljon monenlaisia, Metropolian alla pelkästään on yli 260 eri hanketta. Tärkeimpänä Salminen nostaa hankkeiden mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan. 

“Hankkeet tekevät paljon hyvää. Rahaa syydetään nykyään joka paikkaan, mutta jos haluaa edistää muiden hyvinvointia ja yhteiskunnallisia asioita, hanketyössä niitä pystyy tehdä.”

Työhön liittyy paljon rutiinitehtäviä kuten raportteja ja palavereja. EU tuo oman byrokratiansa mukaan, joten on tärkeää, että on hyvä johtaja. Työajat ovat myös hyvin perinteisiin virka-aikoihin sijoittuvat. Salminen ei kuitenkaan koe näitä huonoina puolina, työ vaatii yleensä kuitenkin paljon luovuutta ja on hyvin tyytyväinen työhönsä. 

Ainoana kunnon miinuksena hän toteaa pilke silmäkulmassa, ettei työssä pääse paljoa kokemaan vauhtia tai vaarallisia tilanteita.

Lähden haastattelusta pää täynnä uutta tietoa ja hyvin paljon viisaampana. Hankemaailma alkaa itselle pikkuhiljaa avautuu ja näyttämään mahdollisuutensa. Toivottavasti myös sinulle.

Teksti ja kuvat: Anni Huomolin


Artikkeli julkaistu alunperin Metropolia Ammattikorkeakoulun Kulttuurituotannon Tulevaisuuden tuottajat -blogissa.

Photoshop magic

Tehtävänä oli tehdä vaikuttava kuva Phtoshoppia hyödyntäen. Oma kuvani on kuvattu studiossa ja taustalla oleva Hakaniemi on itse ottamani kuva. Avaruuskuvat ovat netin syövereistä ilmaisia kuvia.

Tehtävässä pääsi kunnolla hyödyntämään maskausta ja tavoite oli saada hyvin realistinen kuva aikaan. Käytin rajaamiseen eniten aikaa, jottei kuvaan jäisi mitään taustasta. Erityistä haastetta toi hiukset, joita oli hankala saada irti taustasta Photoshopin valmiilla välineillä kuten Refine Edge Toolilla, joten jouduin tekemään paljon käsin.

Kuvani voitti myös luokkani leikkimielisen Photoshop-kilpailun! Äänestys järjestettiin KaupunkiTV:n Instagrammissa.

Vertailun vuoksi versio ilman lisättyjä avaruusefektejä sekä kokeilu reippaalla avaruusteemalla! Hillitty tähtitaivas päätyi kuitenkin lopulliseen teokseen, koska en halunnut kuvan huutavan liikaa saaneen osakseen reipasta kuvankäsittelyä.

Koe penkkarit abiturientin silmin – ajelulla Kulosaaren yhteiskoulun abirekassa

Penkinpainajaiset eli penkkarit on monen lukiolaisen kohokohta. Helsingissä abiturientit pääsevät ajamaan läpi keskustan yli sadaan kuorma-auton voimin. Yhteensä abeja ajelulla on yli neljä tuhatta.

Kävimme eilen vierailulla Kulosaaren yhteiskoulussa ja pääsimme mukaan penkkariajelulle. Lukion kolmosluokkalaiset olivat hyvin innoissaan tulevasta päivästä, ja perinteinen Abishow nostatti tunnelman kattoon jo ennen autoihin siirtymistä.

Allekirjoittanut toimittaja ei itse penkkareita ole koskaan päässyt juhlimaan kaksoistutkinnon vuoksi, joten kokemus oli ainutlaatuinen. Olo oli kuin rokkistaralla, ja hymy pysyi korvissa koko päivän. Nauru raikui niin yleisössä kuin kuorma-autossa.

Kyseinen ajelu lähetettiin suorana lähetyksenä KaupunkiTV:n Youtubesta, jonka juontajana myös toimin.

Artikkeli julkaistu Kaupunkikanavalla.

Kokoa ja maalaa omat pelihahmosi – Poromagia on nörttikulttuurin kiipeilyareena

Kävin yhdessä Kaupunki.tv:n kanssa tutustumassa vähän tuntemattomampaan lauta- ja korttipelimaailmaan Poromagiassa. Toimituksemme ihastui erityisesti miniatyyripeleihin, joissa pelaajat itse rakentavat ja maalaavat lautapelissä käytettävät pelihahmot.

Poromagia järjestää lähes päivittäin tapahtumia maksuttomassa pelitilassaan, jossa pidetään myös turnauksia. Yritys tarjoaa myös opastusta pelien pariin, jos kiinnostusta löytyy muttei vielä osaamista. Kannattaa siis käydä tutustumassa paikkaan!

Poromagia sijaitsee Pasilassa, Helsingissä. Opastinsilta 8B.
Ma 13-20
Ti 13-20
Ke-Pe 13-19
La 10-17
Su 12-16

Toimitus, kuvaus ja editointi
Anni Huomolin
Kuvaus
Mikaela Kennäsmäki

Juttu julkaistu alunperin Kaupunkikanvalla.

Yleisöennätyksen tehnyt Lux Helsinki tarjosi lämpöä sateiseen talveen – Katso 9+1 valotaideteosta

Lapset tykkäsivät erityisesti interaktiivisesta Do-Gooders-teoksesta.

Valotaidefestivaali Lux Helsinki järjestettiin viime viikolla. Järjestäjien mukaan viisipäiväinen tapahtuma ylitti 600 000 kävijän rajan ja teki yleisöennätyksen.

Reilun kahden kilometrin pituinen reitti alkoi valaistun Tuomiokirkon luota. Se kulki läpi Kaisaniemen puiston loppuen Hakaniemeen Helsingin Kaupunginteatterille, joka oli myös saanut kauniin valotaideteoksen ylleen.

Tuomiokirkko hehkui värikkäissä tunnelmissa tarjoten pitkäksi aikaa katseltavaa.

Festivaalireitti alkoi Senaatintorilta. Heti alkajaisiksi kävijöille tarjottiin herkkua, kun normaalistikin vaikuttavan Tuomiokirkon pinnoille heijastettiin itävaltalaisen taiteilijan, Teresa Marin teos Sunwind. Teos rakentui neljästä eri kollaasista, jotka yhtenä projisoituna muodostivat kokonaisen otoksen.

Yleisöryntäys kasvatti jonotusaikoja

Matka jatkui Unioninkatua pitkin kohti Topeliuksen sisäpihaa. Jo kaukaa pystyi havaitsemaan korttelin sivua pitkin kiertävän jonon, josta etukäteen oli varoitettu. Yleisöryntäyksen ja interaktiivisen teoksen takia pääsyä joutui odottamaan yli varttitunnin. Osa kävijöistä jatkoi matkaa, mutta kiinnostuneimmat jäivät odottamaan vuoroaan tihkusateesta ja napakasta tuulesta huolimatta.

The Bridge -teoksessa pääsi myös itse tuntemaan taiteen, kun kävijät kulkivat köysin koristellun tunnelin läpi.

Pienen odotuksen jälkeen oli viimein oma vuoro päästä kokemaan tämä odotettu teos. Kyseessä oli liettualaisen M4 artists -kokoonpanon tuntoaisteja hivelevä teos The Bridge. Ryhmään kuuluu kaksi taitelijaa, Jurga Marcinauskaité ja Kotryna Čalkaitė. Punainen, lämpöä hehkuva tunneli oli 27 metriä pitkä, ja matka taittui läpi naruverhojen, joita pääsi itse samalla koskemaan ja ihastelemaan. ”Sillalla” olisikin voinut viettää pidemmän tovin, ja se tuntui monen kävijän mielestä loppuvan liian lyhyeen.

Odottelua ei voinut välttää seuraavassakaan kohteessa, vaan edessä oli samanpituinen jono. Hyvissä ajoin ennen kolmatta installaatiota oli matkan varrella valotauluja, jotka varoittivat, ettei teos välttämättä sovi perheen pienimmille. Vähän isommille se loi uudenlaista jännitystä tulevaan.

The Color Out Of Space tarjosi sicfiä ja kauhua.

Luvassa oli tsekkiläisten taiteilijoiden ja koodareiden 3dsense-ryhmän video-, ääni- ja valoteos The Colour Out Of Space. Aavemaista tunnelmaa luvanneessa teoksessa hyödynnettiin Metsätalon miljöötä. Sisäpihan puut ja talon aula herätettiin eloon videomapping-tekniikalla. Kuusiminuuttiseen sisältyi voimakkaita dramaattisia ääniä ja paljon vilkkuvia valoa, jotka loivat pelottavaa tunnelmaa.

Kaisaniemen lyhtypuistossa oli satoja uniikkeja lyhtyjä. Teosta saattoi ihastella tuntejakin löytäen koko ajan mitä yllättävämpiä valaisimia. Yleisöä riitti tungokseksi asti.

Yli neljäsataa valonlähdettä valaisi Kaisaniemen perinteisen lyhtypuiston. Silmän kantamattomiin näkyi mitä erikoisempia, käsintehtyjä valaisimia. Yhteisöllisyys korostuu teoksessa, jolla ei ole yhtä yksittäistä taiteilijaa. Tekijöinä ovat lapset ja nuoret eri kouluista sekä useat taiteilijat. Uniikkeja lyhtyjä käytetään uudestaan seuraavilla festivaaleilla, joten teos kasvaa joka vuosi.

Tulitornado kohosi teollisuustuulettimien avulla monen metrin korkeuteen. Lux Helsinki on oiva treffipaikka ja paikalla näkyi useita pareja vierekkäin.

Jo kaukaa pystyi näkemään seuraavan tuli-installaation, joka oli hollantilaisen taiteilijan ja tekniikan insinöörin Ivo Schoofsin Large Fire Tornado. Suomeksi nimi tarkoittaa suurta tulitornadoa. Näyttävää teosta ihastellessa mieleen pyrki kuitenkin Australiaa riepottelevat tulipalot, mikä pisti mielen vakavaksi.

Ajottainen odotteluaika ei haitannut kävijöitä

Helsinkiläinen Jetta kiersi Lux Helsingin yhdessä kaverinsa kanssa. Lämpöä ja valoa sateiseen tammikuuhun tuova installaatio oli Jetan suosikki.

”Tuli elementtinä on voimakas ja tulen spiraalimainen tanssi musiikin tahtiin oli vaikuttavaa. ”

Jonottaminen ei helsinkiläisnaista haitannut, mutta hän toivoi parempaa ratkaisua taideteosten sijoitteluun.

”Jonotuksen mahdollisuudesta oli etukäteen varoitettu, jos tuli heti avaamisen jälkeen viideltä. Se ei latistanut tunnelmaa, mutta ensi vuodeksi voisi miettiä reitin mahdollisimman avoimille paikoille, jottei sumppua synny.”

”Lux Helsinki oli tänä vuonna kokonaisuudessaan hieno elämys. Reitin kiertoon rauhassa vierähti pari tuntia, joka tuntui sopivalta ajalta. Toivoisin lisää tämän kaltaisia ilmaistapahtumia pimeän talven keskelle”, Jetta summaa.

Peilipöllö (Bubo speculus) toimi myös tapahtuman symbolina. Taiteilijana Jere Suontausta.

Kohti satumaista, mutta kantaaottavaa Hakaniemeä

Tyynellä säällä saattoi huomata veden pinnalle ilmestyvän teksin magic mirror in my hand – taikapeili kädessäni. Taustalla näkyy Helsingin kaupunginteatteri day and night -valoineen.

Eläintarhanlahden venelaitureilla paljastui leikkimielinen Meri Ekolan valokirjainteos Magic Mirror. Alkuun luomus vaikutti hyvin hauskalta. Näppäinäänitehosteet rytmittivät eri väreissä vilkkuvaa tekstiä. Kauemmin kuunneltuaan huomasi äänien olevan puhelimen viestiääniä. Lux Helsingin nettisivujen mukaan teos otti kantaa kännykkäriippuvuuteen. Ihmiset tuijoittavat taikapeiliä, jota ilman eivät voi elää.

Helsinkiläinen Jetta kiersi kaverinsa kanssa koko reitin ajoittaisesta sateesta huolimatta. Kuvan teos, Do-gooders hurmasi etenkin lapsia.

Myös Katja Tukiaisen ja OiOin Do-goodersissa oli pintaa syvempi merkitys. Vuorovaikutteisessa valoteoksessa määrätietoinen tyttöarmeija marssi paikalle valmiina pelastamaan maailman. Kun seinää kosketti, kädestä alkoi pulputa iloisesti ylöspäin kipuavia valopisteitä. Varsinkin lapset olivat tästä hyvin innoissaan, ja etualalla parveili paljon iloisia koululaisia.

Päivän kiertokulku värittyi Helsingin Kaupungin teatterin ylle.

Viimeisenä reitillä oli Lux Arkkitehtuuri – day and night. Tekijöinä Eero Helle ja Visual45. Helsingin kaupunginteatterin ylle piirtyi auringonnousu ja -lasku, ja taustalla soi levollinen äänimaisema. Teos oli täydellinen lopetus illalle sen rauhoittavan tunnelman ansiosta.

Lyyran työmaa valaisi purettavat Kallion virastotalot

Pian purettavat kerrostalot oli valaistu vaihtuvine väreineen ja valoheittimin.

Matkalla kohti ratikkaa saattoi huomata Hakaniemen metroaseman kupeessa valaistut kerrostalot. Jo aikaisemmin Lux Helsinkiä kiertäessä kaukaisuudessa siintävät valonheittimet värjäsivät taivasta. Kyseistä teosta ei kuitenkaan löytynyt valofestivaalin ohjelmistosta.

Talojen etualalla oli työmaa-aitoja. Pienen selvityksen jälkeen kävi ilmi, että kyseessä on tulevan tieteen ja talouden kortteli Lyyran tempaus. Vanhat Kallion virastotalot puretaan kokonaan tänä talvena. Rakennukset valaistiin ennen purkutöiden aloitusta kunnioittaen Lux Helsinkiä, jonka reitti loppui aivan Lyyran työmaan viereen.

Tänä vuonna 12. kertaa järjestetty Lux Helsinki hurmasi yli puoli miljoonaa kävijää. Jo perinteeksi muodostunut tapahtuma on houkutellut valonnälkäisiä vuodesta toiseen. Ensi vuoden festivaali saattaa taas rikkoa kävijäennätyksiä, kun sana kiirii.

Teksti ja kuvat
Anni Huomolin

Juttu julkaistu alunperin Kaupunkikanavalla.

Demo: Photoshop & Premiere masking

Videoon on parannettu laulajan kasvojen väriä maskausta käyttäen ja lisätty näyttäviksi efekteiksi siivet ja sulat. Videossa siivet ja sulat ovat green screenillä olleita videoklippeja ja laulajaa on maskattu näkymään siipien edessä.

Pari photoshop työnäytettä, joihin on yhdistetty monta kuvaa. Ensimmäisessä ajatuksena iltapäivälehden nostokuva ja toisessa videon pikkukuva/thumbnail.

Tekniikkana on käytetty pääsääntöisesti masking työkalua.

Mentor Cupin lopputurnaus pelattiin lauantaina 7.12.

Oppilaat ottivat toisistaan mittaa lopputurnauksessa. Marko “Maldewar“ (vas.) ja Joonas “Emoraani” kisaamassa toisiaan vastaan.

Pokémon GO –mobiilipelin ympärille järjestetty Mentor Cup -tapahtuma huipentui lauantaina 7.12.19, kun oppilaat ja mentorit kokoontuivat kauppakeskus Sellon urheiluravintolaan O’Learysiin lopputurnaukseen.

Tiimeillä oli takana tiukka kahden kuukauden harjoittelujakso, jossa kokeneet pelaajat eli mentorit opettivat omille valmennettavilleen parhaat taistelustrategiat Pokémon GO -kaksintaisteluihin. Lopuksi oppilaat ottivat toisistaan mittaa lopputurnauksessa, jossa oli luvassa myös palkintoja ja tietenkin kunniakirjat kaikille osallistujille.

undefined
Kannustusjoukot olivat koko ajan tsemppaamassa pelaajia. Kuvassa vasemmalla oppilas Nelli “Smirristiina94” pelaamassa.

Lopputurnaus striimattiin kotikatsojille striimauspalvelu Twitchin kautta ja striimi oli nähtävissä myös O’Learysin katsomosyvennyksessä screenillä, joka keräsikin useita kiinnostuneita katsojia. Isompi katsojaparvi nähtiin kuitenkin pelaajien ympärillä, kun valmentajat ja oppilaiden läheiset seurasivat jännittyneenä, mitä valintoja oppilaat tekivät tositilanteessa.  

Voittoon lähes nollasta aloittanut oppilas Pawndawan

undefined
Voittajatiimi Pawndawan (vas.) ja Henksuli olivat innoissaan voitostaan ja he kertoivat adrenaliinin olleen korkealla Pawndawanin pelatessa.

Turnauksen voiton vei tiimi Pawndawan ja Henksuli eli nimimerkkien takaa Eetu ja Henrikki. Myöhemmin illalla oli luvassa vielä Pokémon GO:n kaksintaisteluihin keskittyvän PVP Suomi –yhteisön pikkujoulut, ja parivaljakko olikin sonnustautunut jo pikkujoulutunnelmiin näyttävine asuineen. Asut sointuivat myös sopivasti molempien Pokémon GO tiimin Valorin väriin, jonka tunnusmerkki on juurikin punainen.

Eetulle Pokémon GO oli jo ennestään tuttu peli, mutta PVP-pelaamista hän ei juurikaan ollut kerennyt kokeilla. ”Lokakuussa ehdin aloittaa kaksi-kolme viikkoa ennen oppilaaksi valintaa PVP-uraani”, kertoo Eetu. ”Sitä ennen ehdin pitää koko pelistä kahdeksan kuukautta taukoa.”

Jatkossakin Pawndawan nimimerkki tulee näkymään PVP-turnauksissa: ”PVP skene on ehdottomasti kiinnostavin aspekti Pokémon GO:ssa, mutta jatkossa aion pelata pienemmällä intensiteetillä. Tähän Mentor Cuppiin on tullut satsattua sataprosenttisesti.” 

Valmentaja Henrikki kertoikin parin nähneen yhteensä neljä kertaa kasvotusten ja valmennusta täydennettiin etäharjoituksilla. ”Eetu harjoitteli myös itsenäisesti ja kävimme yhdessä läpi videotallenteita”, kertoo Henrikki, johon Eetu innostuu jatkamaan heidän käyneen tallenteita systemaattisesti läpi muun muassa Excelin avulla.

undefined
Monilla oppilailla näkyi apuna mukana muistiinpanoja.

Mentor Cup on ensimmäinen laatuaan Suomen Pokémon GO –yhteisössä

undefined
Lopputurnaus striimattiin Pokémon GO Helsingin Twitch-kanavalla ja sen juonsi yksi järjestäjistä, Jaro “Marstonlad” Lexmond.

Kyseessä oli ensimmäinen Suomessa järjestetty PVP-pelaamisen mentorointiin paneutunut projekti. Tapahtumalla ei vielä haettu suurta yleisöä, vaan pyrittiin luomaan toimiva konsepti ja luomaan osallistujille mieleistä toimintaa. Projektilla riitti kuitenkin läpi syksyn kiinnostuneita katsojia. Varsinkin työryhmän ja tiimien kesken tapahtuma oli erittäin onnistunut ja osallistujilla oli hauskaa koko syksyn, kertoo Jaro ”Marstonlad” Lexmond, yksi järjestäjistä.

”Päällimmäisenä tunteena on epäusko, että Mentor Cup on nyt ohi. Tässä on pari kuukautta vedetty niin fiiliksellä ja tiiviisti tämän parissa”, kertoo Jaro heti tapahtuman jälkeen tunnelmistaan.

Mentor Cupin jatko on vielä epävarmaa, mutta jotain PVP:hen liittyvää tapahtumaa on varmasti tulossa.

”Varmasti ainakin jotain tämän tyylisiä tapahtumia on tulossa, jos yhtään minua, Nikoa tai Lauraa tuntee. Kyllä me jotain päätöntä keksimme, ei meiltä ideat lopu kesken”, Jaro toteaa viitaten järjestäjäkollegoihinsa Niko “Nikl3” Tuuleen ja Laura “Laurat4r” Ruokolaiseen.

undefined
Yleisö seurasi jännittyneenä kärkikaksikon mittelöä O’Learysin urheilukatsomon isolta screeniltä. Myös monilla katsojista oli kännykässä auki Pokemon Go päivän aikana.

Kuvat ja teksti
Anni ”Houllms” Huomolin

Juttu julkaistu alunperin Mesportsin, suomalaisen kännykkäpelaamisen yhteisön sivuilla. Poikkeuksena artikkelikuva, jota ei julkaistu Mesportsin sivuilla sivuston asettelusta johtuen.